My Day – Tuesday

14.11.2018

Mistä kaikesta koostuu HR-konsultin päivä aamuherätyksestä iltamyöhään? Aamutohinoista, päivän töistä ja illan harrastuksista. Tervetuloa sukeltamaan mukaan erääseen marraskuiseen tiistaipäivääni 😊

 klo 6.30

Kello herättää umpiunesta ja olen hetken varma, että näin unta. Ei kai sen keskellä yötä kuuluisi soida! Miten voi väsyttää näin paljon?! Marraskuun pimeys onnistuu yllättämään aina. Montako viikkoa jouluun? Tai kevääseen?

Torkutan 10 minuuttia ja kampean itseni ylös. Kuopus haluaa jatkaa unia, mutta aikataulu ei salli. Onneksi hän sentään piristyy lähes saman tien, kun jalat koskettavat maata.

Aamutouhut sujuvat autopilotilla pesuista pukeutumiseen, ja meikkauksen kautta aamupalan valmistukseen. Teen yleensä aamupalat kotona ja otan ne mukaan töihin, näin säästän aamuisin arvokkaita minuutteja ja toisaalta töissä on ensimmäiset työt mukavampi tehdä aamupalan ja teekupposen ääressä.

klo 7.20

Kipaisemme perinteen mukaisesti kuopuksen kanssa kilpaa päiväkodin pihan poikki hänen oman ryhmänsä eteiseen asti. Kuopus voittaa kisan aina ja ilahtuu asiasta joka aamu yhtä paljon. Aika suloista <3

Ajan kaupungin läpi työpaikalle ja kuuntelen Radio Aallon aamulähetystä.

 

 

klo 7.55

Kurvaan työpaikan parkkipaikalle ja löydän autolle paikan vielä tähän aikaan kivuttomasti. Klingendahlin parkkis on jo klo 8.15 aivan tukossa, joten on oltava hyvissä ajoin. Toimistolla huhuilen huomenet kollegoille ja vaihdetaan eilisillan kuulumiset. Laitan teeveden porisemaan ensi tilassa ja asetun aamupalojeni kanssa koneen ääreen.

Aamun ensimmäisenä rutiinina käyn läpi edellisen illan aikana saapuneet hakemukset ja merkitsen ylös ne hakijat, jotka aion kutsua haastatteluun.

 

 

Aamupäivän aikana koko meidän tiimi käsittelee työntekijöidemme tuntilistoja, sillä vuokratyöntekijöiden palkkapäivä lähestyy. Tuntien käsittely ottaa aikaa ja siinä on oltava huolellinen. Lasken ylitöitä, lisiä ja työajanlyhennyksiä. Muistuttelen heitä, jotka eivät vielä ole tuntejaan toimittaneet ja kontaktoin asiakkaita, kun joihinkin tunteihin liittyen tulee tarkistettavaa.

Soittelen muutaman haastattelukutsun ja merkitsen aikataulut kalenteriin.

klo 11.00

Päivän nollaushetki eli lounastauko koittaa. Meillä on tapana syödä työporukalla esim. keskustan alueella tai Ratinan kauppakeskuksessa. Yleensä menemme salaatille tai syömme kalaa – jotain kevyempää – mutta tänään päädymme Koskikeskuksen Manhattaniin pihville ja ranskalaisille. Päivästä on tulossa pitkä, koska olen kotona vasta iltamyöhään, joten pihvi sopii nyt vatsan täytteeksi hyvin.

 

klo 12.00

Palattuamme toimistolle valmistelen kaksi iltapäivän aikana olevaa haastattelua. Molemmat haastateltavat osoittautuvat oikein potentiaalisiksi ehdokkaiksi, joten päätän esitellä heidät molemmat asiakasyritykselle. Asiakas innostuu hakijoiden taustasta ja aikatauluttelen samalta istumalta jatkohaastattelut molemmille.

Soitan myös TE-toimistoon erään työntekijän palkkatuen jatkohakemukseen liittyen. Jatko myönnettiin jo puhelimessa, joten täytän vielä viralliset hakupaperit netissä.

Keskimmäinen lapseni soittaa ja kertoo, että kyytikuviot illan sählytreeneihin ovat järjestyneet joukkuekaverin vanhempien toimesta. Samaan sykäykseen soittaa myös esikoinen ja varmistelee futsaltreenien aikatauluja ja kyytijärjestelyjä. Onneksi nekin ovat kunnossa, eivätkä harrastukset aiheuta ylimääräistä koordinointitarvetta tällä kertaa.

Päivän lopuksi kuulen, että eräs asiakkaamme on valinnut yhden ehdokkaamme auki olleeseen tehtävään, ja pääsen soittamaan hakijalle iloiset uutiset. Tämä on työssäni se paras tehtävä! Sen sijaan toisen asiakkaan haun osalta suljemme ilmoituksen, koska asiakasyrityksen työtilanne on notkahtanut sen verran, että hän toivoo hakuprosessiin aikalisää. Laitan ilmoitukset tilanteesta tähän mennessä hakeneille.

 

klo 16.00

Tänään päivä on pakko päättää tasan klo 16, jotta ehdin illan teatteriopintojen pariin. Paluumatkalla pysähdyn poimimaan kyytiin kuopukseni, jonka kanssa ehdimme vaihtaa päivän kuulumiset jo päiväkodin pihassa ja kotimatkan aikana. Päiväkotipäivä on ollut jännittävä, koska lähellä sijaitsevan päiväkodin viisivuotiaat olivat tulleet vierailulle meidän päiväkotiimme. Uusia ystävyyksiä oli syntynyt ja esikoulun odotus lisääntyi entisestään!

Kotona ehdin vaihtaa vaatteet ja syömään pikaisesti, kunnes pitää lähteä ajamaan takaisin kaupunkiin teatteriopintoihin.

klo 18.00

Saavun Suomen Teatteriopistolle, jossa lämmittelyjen jälkeen alamme harjoitella näytöstämme opiskelukaverini kanssa. Se on kyllä aina yhtä hulvatonta. Nauraa ja heittäytyä sai taas niin, että sillä elämme vuosikymmeniä. Parasta rentoutusta! <3

 

klo 22

Pääsen kotiin teatteritreeneistä ja iltasuihkun jälkeen rojahdan sohvalle. Iltapalaa syödessäni katselen hetken telkkaria ja asettelen samalla päivän aikana surranneita aivojani narikkaan.

klo 23

Kierrän lasten huoneissa suukottelemassa iltasuukot nukkuvien palleroiden poskille ja kömmin omaan sänkyyn peiton alle. Nukahdan välittömästi korvan kosketettua tyynyä. Päivä oli aika perinteinen HR-konsultin päivä vaihtuvine tilanteineen, rutiineineen, iloineen ja pettymyksineen. Yön nukun kuin tukki.

 

-Jenni